"The real voyage of discovery consists not in seeking new landscapes but in having new eyes."
Junamatka Eurooppaan on loistava vaihtoehto
Pirkko Keskisen matkamuistelmia
Sain houkuteltua ystäväni Ailan mukaan senioreitten interrail-matkalle reitille Tukholma-Kööpenhamina-Hampuri-Munchen-Verona-Desenzano-Lyon-Pariisi. Matka aloitettiin laivalla Turusta Tukholmaan ja päätettiin lentäen Pariisista Helsinkiin.
Paljon matkustaneelle junamatka on loistava vaihtoehto, kun matkaan käytettävää aikaa on riittävästi. Ajattelin jatkossakin mennä junalla esimerkiksi Berliiniin, Amsterdamiin tai muualle Eurooppaan. Matka Tukholmasta Kööpenhaminaan on aika pitkä, tekee sen sitten junalla tai autolla! Ehkä vaihtoehtona voisi olla laivamatka Rostockiin tai Lyypekkiin, josta sitten junalla eteenpäin. Minkälaiset mahtavat olla junayhteydet Baltian maissa?
Kun junamatka on takana, jää vain ihmettelemään, kuinka paljon olemmekaan nähneet!
Kun paikkaliput ja juna-aikataulut olivat matkanjohtajan toimesta valmiina, monet junanvaihdot olivat todella helppoja. Ainoa ongelma oli oma liian painava matkalaukkuni!
Matkalla Tukholmasta Kööpenhaminaan näimme laajoja, hyvin hoidettuja viljelyspeltoja ja suuria maalaistaloja ulkorakennuksineen. Mielikuvaksi jäi loivasti kumpuilevat pellot, joissa on runsaasti nautakarjaa laiduntamassa. Suomessa ei tällaisia määriä karjaa näy ulkoilemassa, miksihän? Malmöstä Kööpenhaminaan mentiin junalla siltaa pitkin, merta näkyy ikkunoista kummallakin puolella. Suuret määrät tuulivoimaloiden tuulimyllyjä näkyi rakennetun mereen. Taitaa olla niin että Tanskassa on niitä eniten Euroopassa pinta-alaan nähden. Vähän myöhemmin Tanskan pääkaupungin jälkeen juna ajoi lautalle ja matkustajat siirtyivät junasta pois lautan ravintolaan syömään tai tax-free-ostoksille.
Saksan maisemista jäi mieleen suuret määrät tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleilla katettuja peltoja. Tuntui siltä, että energian tuotanto on siellä todella tärkeää ja monimuotoista. Olemme kuulleet, että Saharassakin on saksalaisten toimesta rakennettuja aurinkopaneeleja sähköntuotantoa varten. Ihmeelliseltä tuntuu, että Saksaa voidaan nykyään pitää Euroopan rikkaimpana maana, vaikka se pommitettiin monin paikoin rauniokasaksi toisen maailmansodan päätteeksi.
Itävallan läpi mentäessä Innsbruckin seuduilta reilaajien silmää viehätti vuoristomaisema lukemattomine pikku kylineen ja rinteille rakennettuine kirkkojen torneineen. Monet koettivat ottaa kuvia niistä, mutta liikkuvassa junassa onnistuminen taisi olla melko epävarmaa. Ihmettelimme joukolla, miksi kirkkoja tuntui olevan niin paljon rinteillä junan molemmin puolin ja yllättävän korkealla kylien yläpuolella. Tapahtuuko kenties jonkinlainen virittyminen tunnelmaan, kun kiipeää jyrkkää mäkeä kohti herran huonetta?
Italian puolelle tultaessa viiniviljelysten määrä vain lisääntyi, ne täyttivät kaikki vuoren rinteet, kapeatkin maatilkut oli käytetty hyödyksi. Viiniköynnösten alla kasvoi paikoin myös vihanneksia, salaattia ja sipulia sekä punaisia unikoita. Meidän mielestämme punaiset unikot peltojen pientareilla näyttivät tosi kauniilta, taitavat tosin viljelijöitten mielestä olla vihoviimeisiä rikkaruohoja.
Kun Italiassa katselee maisemaa, on helppo uskoa italialaisten itsensä kertomaa tarinaa Runsauden Jumalattaresta. Kun maailmaa luotaessa Runsauden Jumalatar kompastui Alppeihin ja kaikki hänen täysinäiset lahjakorinsa kaatuivat maahan ja vierivät pitkälle Italian puolelle...
Sveitsin läpi rata kiertää vuorten välissä suuren Geneve-järven rantaa myötäillen ja maisemassa silmiin pistää kaupunkien, talojen ja koko ympäristön siisteys. Aiemmin ohittamamme maat kuten Ruotsi, Saksa ja Itävalta ovat nekin tunnettuja siisteydestään, Sveitsi on kuitenkin ylivoimainen tässä suhteessa. Ilmiselvä vauraus huokuu kaikkialla. Pohdimme, mihin Sveitsin vauraus oikein perustuu? Se on sitoutumaton, ilman sotia elänyt monikielinen pankkiirimaa. Siellä on myös sijainnut monien kansainvälisten järjestöjen päämaja. Onko se ulkoistanut ikävän näköisen teollisuuden naapurimaihinsa? Eipä siellä taida kovin suurisuuntaista maanviljelystäkään olla! Toisaalta onhan Sveitsi tunnettu juustoistaan.
Ranskaan tultaessa viiniviljelykset taas lisääntyvät, samoin maissipeltoja näkyy kuten Italian puolellakin. Mutta myös ikävän näköisiä teollisuusalueita on paljon radan varrella, toisaalta tuulimyllyjä eikä aurinkopaneeleja tunnu olevan ollenkaan. Pelloilla näkyy tuhka tiheään karjalaumoja, valkoisia lehmiä enimmäkseen. Ranska on todellinen maatalousmaa, se kyllä näkyy junamatkustajallekin!
Junamatkustamisen hyvänä puolena on todellakin se, että näkee ympärilleen. On myös aikaa analysoida näkemäänsä ja keskustella siitä matkakumppaneiden kanssa. Halutessaan voi kävellä ravintolavaunuun, joiden tarjonta ei mitenkään poikkea edukseen suomalaisesta vastaavasta. Tässä voisi olla kehittämisen paikka, ainakin näin tasokkaalla viini- ja ruokamatkalla mukana olleen mielestä!
Tähän loppuun on vielä mukava todeta, että meillä oli loistava matkanjohtaja!
Pirkko Keskinen